Turun keskustassa korostuvat viihtyminen, ostokset ja palvelut

Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaiseman katsauksen mukaan yleisin syy Turun ydinkeskustassa käyntiin ovat ostokset, mutta sinne mennään usein myös muuten vain viihtymään ystävien kanssa.

Kaupunkikeskustat ovat paitsi kauppapaikkoja ja työssäkäyntialueita, myös viihtymisen ja kulttuurin tiloja. Kulutusympäristö itsessään on kulutuksen kohde tai ainakin merkittävä osa sitä.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professori Heli Marjasen johtamassa hankkeessa tarkasteltiin Turun keskustaa kulutustilana. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020 haastattelemalla ydinkeskustassa 780 kuluttajaa.

Eniten haastatteluissa tavoitettiin jalan keskustaan tulleita (35 %), mutta lähes yhtä paljon oli linja-auton käyttäjiä (31 %). Autolla tulleita oli reilu neljännes (26 %) ja pyöräilijöitä 7 prosenttia. Varsinkin keskustassa asuvat liikkuivat usein kävellen. 

Useimmin ostettiin päivittäistavaroita tai käytettiin ravitsemuspalveluita, mutta euromääräisesti eniten rahaa käytettiin muotikaupassa. Kulkutavoittain tarkasteltuna suurin keskikulutus oli autolla tulleilla (69 €). Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja linja-autolla tulleiden keskikulutukset olivat keskenään melko samansuuruisia (29–32 €). Yhteensä autoilijoiden kulutusosuus oli 43 prosenttia, jalankulkijoiden 26 prosenttia, linja-autolla tulleiden 22 prosenttia ja pyöräilijöiden 6 prosenttia käytetystä rahasta.

Keskustassa ja sen liepeillä asuville monipuolinen palvelutarjonta mahdollistaa sujuvan arjen, johon kuuluvat ostosten lisäksi erilaiset palvelut sekä runsas ja helposti saavutettava kulttuuritarjonta. Keskusta-alueen ulkopuolelta tuleville ostosmatka oli yleisin syy keskustavierailulle, mutta myös työmatkalaiset ja alueella työssäkäyvät ovat tärkeä asiakaspotentiaali. Ydinkeskustassa käytetystä rahasta keskusta-alueella asuvat toivat 29 prosenttia, muualla Turussa asuvat 42 prosenttia ja Turun ulkopuolelta tulevat 29 prosenttia.

Keskustan vahvuus suhteessa sitä ympäröiviin liikekeskittymiin on monimuotoisuus, kerroksellisuus, ympäristön autenttisuus ja toimintojen sekoittuminen.

– Vaikka yleisin syy ydinkeskustassa vierailulle olikin ostosmatka, sinne tultiin usein muuten vain viihtymään, tapaamaan ystäviä tai kuluttamaan aikaa, kertoo professori Heli Marjanen.

Turun keskustan keskeisenä vetovoimatekijänä nousi esiin Aurajoki ja jokiranta. Myös keskustan kompakti rakenne ja sopiva koko mainittiin usein. Huonoina asioina korostuivat rakennustyömaat ja liikkumisen vaikeus, mikä liittyi käynnissä oleviin remontteihin. Moni haastateltava oli kuitenkin toiveikas ja uskoi, että myllerryksen jälkeen keskustasta tulee entistä viihtyisämpi.

Katsauksen kanssa yhtä aikaa julkaistaan myös Heli Marjasen, Meri Malmarin ja Anna-Maija Kohijoen laajempi, Turun yleiskaava 2029 valmisteluun liittynyt Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi. Se kokoaa yhteen keskeisiä tuloksia lukuisista kaupan alaa ja kulutusta Turun seudulla koskeneista tutkimuksista.

Heli Marjanen, Meri Malmari ja Anna-Maija Kohijoki: Turun keskusta kulutustilana –vetovoimatekijät, kulkutavat ja rahankäyttö. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 5/2020. 18 s. Tutkimus on luettavissa turku.fi-sivustolla.