Suomen pisimmän sillan rakentaminen etenee aikataulussa

Syksyllä 2021 alkanut Kruunusillat-raitiotien siltaurakka on käynnistynyt vauhdilla. Ensimmäisen puolen vuoden työt ovat edenneet aikataulussa, vaikka meren poikkeuksellisen aikainen jäätyminen muutti työsuunnitelmia.

Sillan pylonin työmaa hiljenee lintujen pesimäajaksi. Työsillan vasemmalla Nimismies-lintuluoto ja oikealla jäiden alla Emäntä-lintuluoto. Kuva: HTJ Oy.
Sillan pylonin työmaa hiljenee lintujen pesimäajaksi. Työsillan vasemmalla Nimismies-lintuluoto ja oikealla jäiden alla Emäntä-lintuluoto. Kuva: HTJ Oy.

Raitiotien kahden suurimman sillan, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän Kruunuvuorensillan, sekä Kalasataman ja Korkeasaaren väliin rakennettavan Finkensillan, rakentaminen aloitettiin lokakuussa työsiltojen teolla. Yhteensä työsiltoja on rakennettu yli kilometrin matkalta; Nihdistä Korkeasaareen noin 300 metriä, Kruunuvuorenrannasta luodoille yli 600 m ja Palosaaresta kohti luotoja noin 200 m.

Työsillat ovat sillanrakentamisessa välivaihe, joiden avulla rakennetaan varsinaiset sillat. Kolmelta työsillalta käsin on asennettu kasuuneita eli sillan välitukien betonivaluja varten tehtäviä muotteja ja tehty paalutuksia.

Finkensillan osalta paalutukset on saatu jo valmiiksi ja käynnissä ovat maalla olevien sillan tukien työt. Myös Kruunuvuorensillalla on paalutukset aloitettu, mutta niihin tulee lintujen pesimäkauden johdosta kolmen kuukauden mittainen tauko 1.4. alkaen.

”Lintujen pesimisrauha luotojen lähellä, eli 250 metrin säteellä luodoista turvataan keskeyttämällä kovaa melua aiheuttavat työt. Huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana emme tee töitä tuolla alueella”, kertoo TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.

Rakennustyöt on sitouduttu suorittamaan vastuullisesti

Pesimätaukoa kunnioitetaan myös urakan maa- ja vesirakentamistöissä. Meritäyttöjä ja merenpohjan ruoppauksia jatketaan vasta lokakuussa.

”Saimme tehtyä ruoppauksia ensimmäisten kuukausien aikana noin 120 000 kuution edestä. Pilaantuneita maamassoja ruopattiin noin 6 000 m3, ja ne toimitettiin erilliseen kuivalla maalla olevaan läjitysaltaaseen odottamaan jatkokäsittelyä. Puhtaat ruoppausmassat on kuljetettu Lokkiluodon ja Koirasaarenluodon meriläjitysalueille”, Humalajoki selventää.

Korkeasaaren itä- ja länsipuolisille vesialueille asennettiin vesirakentamisen alkaessa niin kutsutut silttiverhot, jotka estävät töistä aiheutuvan merenpohjasta irtoavan hienoaineksen leviämisen ympäröivään vesistöön.

”Silttiverhot estävät ruoppausten ja louhetäyttöjen aiheuttamaa veden samentumista ja ne pysäyttävät myös roskat.”

Pesimätauon päätyttyä myöhemmin kesällä jatketaan Emäntä ja Nimimies -luodoille nousevan pylonin eli sillan köysirakenteita kannattelevan tuen perustusten rakentamista. Myös paalutustöitä Kruunuvuorensillalla jatketaan. Meritaimenen vaellusaikana 15.8.- 30.9 välisenä aikana paalutustöitä ei kalaväylillä, eli Sompasaaren ja Korkeasaaren, sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välisillä vesialueilla tehdä.

Linnusto- ja kalastovaikutuksia seurataan siltaurakassa laajan seurantaohjelman puitteissa.